MAHDOLLISUUKSIEN MATKALAUKUT

  Is your own name a matter of compromise?     I have a name that few Finns can pronounce correctly the first time. Aayush.  I believe the consecutive vowels and the pronunciation of the letter “y”  make my name confusing to say. In primary school, one of my friends happened to  come up with  a nickname for me: Jussi. The names had a similar sound, and I liked the idea. It felt convenient, and the use of the nickname quickly spread among my friends. At some point, I even started introducing myself by that nickname. It was easier for everyone, and it helped me avoid that uncomfortable first moment when people did not know how to pronounce my name.   Years later, however, I noticed something that stopped  me . My close friends did not know how to spell or pronounce my real name. Not because they were indifferent, but simply because it had never become necessary. That was when I realized that I had created some kind of mask for myself,  alm...

  Onko oma nimi kompromissin aihe?     Minulla on nimi, jota harvat suomalaiset osaavat lausua oikein ensimmäisellä kerralla.  Aayush .   Uskon, että peräkkäiset vokaalit ja y-kirjaimen lausuminen hämää  nimeäni lausuessa.  Ala-asteella yksi kavereistani keksi  sattumalta minulle lempinimen, Jussi. N imissä oli sama äänne  ja  pidin ideasta . Nimi tuntui kätevältä  ja lempinimen käyttö levisi nopeasti kavereideni keskuudessa.  J ossain vaiheessa aloin jopa  esittelemään  its eäni   lempinimellä . Se oli helpompaa kaikille  ja vältin sillä epämukavan alkuhetken, kun  nimeäni ei osattu lausua .   Vuosien jälkeen huomasin kuitenkin jotain, mikä pysäytti minut. Läheiset kaverini eivät osanneet kirjoittaa tai lausua oikeaa nimeäni. Eivät siksi, että he   olisi vat  olleet välinpitämättömiä  vaan yksinkertaisesti siksi, että se ei ollut koskaan tullut tarpeelliseksi. Silloin tajusin, että ...