Valmistava opetus 2022 Joensuussa
Asetelmaa luulisi tyypilliseksi koulupäivän aloitukseksi: opettaja seisoo luokan edessä toivottamassa oppilaille hyvää huomenta, ja oppilaat toistavat toivotuksen pulpettiensa takaa. Mutta kun opettaja ei jatkakaan suomeksi, vaan lausuu samat sanat vielä viidellä eri kielellä, tiedän, että olenkin VALO-luokassa.
Uusi kouluvuosi on pyörähtänyt käyntiin Joensuussa, ja sen mukana valmistavan opetuksen (VALO) luokat ovat aloittaneet loistonsa. Tänä syksynä valmistavaa opetusta järjestetään viidessä koulussa ympäri Joensuuta, joissa jokaisessa on vähintään kaksi VALO-luokkaa. Ala-aste -ikäisten valmistavaa opetusta järjestetään Karsikossa, Noljakassa ja Utrassa, minkä lisäksi Pataluodossa ja Lyseossa VALO-luokat muodostuvat yläasteikäisistä oppilaista.
Valmistavan opetuksen suunnittelusta vastaa Joensuussa KIEKU-tiimi, jonka vastuuhenkilönä on kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen palvelupäällikkö. Valmistava opetus toteutetaan resursseiltaan ja pedagogiselta ohjaukseltaan keskitettynä koko kaupungissa. Henkilöstöhallinnosta vastaavat koulujen rehtorit (opettajien esihenkilöinä) ja palvelupäällikkö (ohjaajien , kiertävien opettajien ja hanketyöntekijöiden esihenkilö).
Valmistava opetus: mitä se on?
Helpottaakseen siirtymistä ja kielen oppimista, VALO-oppilaille järjestetään ns. integraatiotunteja, joissa VALO-oppilaat siirtyvät oppitunnin ajaksi suomalaisten oppilaiden rinnalle. Integraatiotunteja järjestetään esimerkiksi käsityön, liikunnan ja englannin kursseilla, sillä näillä tunneilla suomen kielen osaaminen ei ole yhtä välttämätön vaatimus kuin esimerkiksi historiassa tai terveystiedossa. Lisäksi VALO-oppilaat ruokailevat ja viettävät välitunteja suomalaisten oppilaiden kanssa, mikä helpottaa integraatiota suomalaiseen kouluympäristöön. Pienemmät oppilaat ovat myös iltapäiväkerhoissa yhdessä perusopetuksen tai erityisopetuksen oppilaiden kanssa.
Valmistava opetus opettajan näkökulmasta on välillä haastavaa. Luokat on jaettu iän mukaan, mutta yhden luokan sisällä oppilaiden suomen kielen taito vaihtelee laidasta laitaan. Miten siis luokkaa opetetaan? VALO-opettaja kertoo: “Joskus jaamme luokan aloitteleviin ja edistyneisiin, jotta saamme opetettua kaikille omalla tasolla. Joskus taas opetamme kaikille samat asiat, mutta tehtävät jakautuvat suomen kielen tason mukaan.” Täytyy myös huomioida oppilaiden ikä. ‘Pikkusten’ luokassa, eli 1-3 luokkalaisten luokissa, opetellaan lukemaan ja kirjoittamaan, kun taas 4-6 luokkalaisten luokissa opitaan jo suomen kielioppia. Opetuksen tukena käytetään paljon havainnollistavaa materiaalia ja pyritään ottamaan huomioon oppilaiden omia tottumuksia kotimaista.
Myöhään maahan tulleiden yläkouluikäisten luokissa voi myös olla oppilaita, jotka eivät ole käyneet lähtömaassaan koulua. Luokissa voi olla myös oppilaita, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa vain omalla kielellään. Heitä kaikkia opetetaan lukemaan ja kirjoittamaan latinalaisin aakkosin. Valmistavassa opetuksessa hyödynnetään myös kaupungin kiertäviä oman äidinkielen opetattajia mahdollisimman monessa kielessä. Tällä hetkellä VALO-oppilaat saavat osana valmistavaa opetusta myös opetusta venäjässä, ukrainassa, englannissa ja arabiassa. Lisäksi ukrainalainen opettaja opettaa yläkouluikäisille englantia venäjäksi ja ukrainaksi.
Opetuksen tukemiseksi jokaisessa VALO-luokassa on myös erikielisiä ohjaajia. Kieli- ja kulttuuriryhmien ohjaajia kutsutaan Joensuussa KIEKU-ohjaajaksi. Ohjaajat auttavat opettajaa ohjaamaan luokan toimintaa, mutta VALO-luokissa ohjaajien työtehtäviin kuuluu myös opetuksen ja materiaalin kääntämistä oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Ukrainaa ja venäjää puhuvien oppilaiden määrä on noussut radikaalisti, minkä takia venäjää puhuvien KIEKU-ohjaajia löytyy jokaisesta valmistavan opetuksen koulusta Joensuussa. Lisäksi ohjaajien ja kiertävän hanketyötekijän vastuulla ovat ‘VALO-opetuksen toimintatunnit’.
Koulun ulkopuolella: toimintaa koko perheelle
VALO-opetuksen toimintatunnit kuuluvat oppilaiden lukujärjestelmään. Ne ovat KIEKU-vastuutiimin, hanketyöntekijöiden ja ohjaajien suunnittelemia ja toteuttamia kokonaisuuksia, joissa opetetaan erityisesti taidekasvatusta. Tarkoituksena on opetella suomea taiteen tai toiminnallisen opetuksen kautta. Opetuksessa on tärkeässä osassa teatteri- ja draamakasvatus. Monet ohjaajista ovat harrastaneet teatteria monikulttuurisessa teatteriyhdistys RanKids ry.ssä, joka toimii tärkeänä yhteistyötahona kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen tapahtumissa ja Perhekoulussa. Lisäksi hanketyöntekijöissä on draama- tai teatterikasvatuksen ammattilaisia tai harrastajia. Lisäksi opetuksessa hyödynnetään ohjaajien monipuolista osaamista, kiertävien opettajien ammattiosaamista ja vierailijoiden yksittäisiä tunteja. Tämän syksyn ohjelmassa on teatteri-ilmaisun lisäksi esimerkiksi sanataideopetusta, sirkusta ja seikkailukasvatusta. Yläkoulun oppilaiden toiminnallisilla tunneilla painotetaan kotoutumisen tukemista esimerkiksi kotikaupunkiin ja erilaisiin harrastuksiin tutustumalla.
Perhekoulu on toinen VALO-oppilaille ja heidän perheilleen suunnattu koulun ulkopuolinen toiminta Joensuussa. Perhekoulua järjestetään joka maanantai-iltapäivä, ja perheitä rohkaistaan vahvasti osallistumaan, sillä se on erinomainen mahdollisuus tutustua muihin maahan muuttaneisiin perheisiin. Perhekoulu kuuluu myös Joensuussa valmistavan opetuksen seudulliseen opetussuunnitelmaan osana kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Syksyn Perhekouluohjelmaan kuuluu esimerkiksi luontoretkiä, tutustumista kaupunkiin, pizzailta ja itsenäisyyspäivän gaala. Hauskan toiminnan lisäksi Perhekoulussa vanhemmat oppivat erilaisista suomalaisen yhteiskunnan osa-alueista asiantuntijoilta. Syksyn mittaan vieraillaan esimerkiksi kirjastossa, opitaan asioita kouluterveydenhuollosta, WILMA-järjestelmästä ja lemmikeistä. Näiden opetustilaisuuksien ajaksi lapsille on aina varattu omaa toimintaa. Toiminnan suunnittelusta vastaa KIEKU-tiimi, jossa on sekä opettajia, ohjaajia, hallinnon henkilöstöä että hanketyöntekijöitä.
Lisäksi Joensuussa järjestetään naistentoimintaa maahan muuttaneille naisille ja lapsille. Toiminnan tarkoituksena on tukea erityisesti kotiäitejä suomalaiseen yhteisöön integroitumisessa ja koulujärjestelmään tutustumisessa, jotta lasten kotoutuminen helpottuisi tätä kautta. Lapsille on aina omaa toimintaa, jotta äidit pääsevät osallistumaan ohjelmaan ilman lastenhoitohuolia. Naistentoiminnan järjestäjä Marwa kertoo: “Haluan, että kaikki maahanmuuttaja- ja pakolaisnaiset saavat ymmärtää, että heillä on vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia toteuttaa omia unelmiaan. Haluan, että he kokevat, etteivät he ole yksin, vaan että on muitakin, joilla on samoja kokemuksia.” Tämän takia joka viikko järjestetään toimintaa, joka kohdistetaan erityisesti naisille. Naistentoiminta on erinomainen tilaisuus tutustua naisiin, joilla on samoja kokemuksia. Syksyn naistentoiminnan ohjelmaan kuuluu esimerkiksi sieniretki, keskustelua tulevaisuuden unelmista, terveydenhuollosta ja tietysti tanssia ja ruokakulttuuriin tutustumista. Voit katsoa naistentoiminnan ja Perhekoulun ohjelmia täältä: @mahdollisuuksienmatkalaukut
Kurkistus uuteen VALO-luokkaan
Vanha Lyseo uudessa valossa
Tämä vuosi Lyseon peruskoulussa on alkanut poikkeuksellisesti, sillä kaksi uutta VALO-luokkaa aloitti ensimmäistä kertaa ikinä Lyseolla. Vaikka VALO-luokat kuuluvat Lyseon peruskouluun, niille on vuokrattu tilat vanhalta Lyseon lukiolta. Tiloihin kuuluvat kaksi luokkahuonetta, vessa ja aulatilaa välitunneille. Oppilaat ovat jaettu iän mukaan kahteen luokkaan: VALO A:han kuuluvat 13-14 vuotiaat, ja VALO B:hen 15-17 vuotiaat oppilaat. Jotkut oppilaista opiskelivat viime vuonna jo kevään alakoulun VALO-luokissa, mutta tänä vuonna yläasteikäiset siirtyivät Pataluodon ja Lyseon luokkiin.
Lyseon VALOssa toimiva ohjaaja Maja kertoo, että entisen Lyseon lukion suuret luokat ovat hyvä oppimisympäristö: “Meidän ei tarvitse olla ahtaissa pienissä luokissa ja saamme koristella ja järjestää ne niin kuin toivomme.” Oppilaiden lukujärjestykseen kuuluu esimerkiksi suomea, englantia, terveystietoa, historiaa ja kemiaa. Näiden lisäksi he käyvät yläkoulun rakennuksessa musiikin tunneilla ja ruokailemassa.
Aineita opetetaan suomeksi, ja niiden aikana opitaan myös suomenkielistä sanastoa. Osallistuin terveystiedon tunnille, jossa käytiin läpi eri ruumiinosia suomeksi. Kuten kaikissa VALO-luokissa, jotkut oppilaista osaavat suomea jo enemmän, kun taas jotkut kuulivat oppitunnilla ensimmäistä kertaa sanan “pää”. “En tiedä, kuinka paljon he ymmärtävät opetuksestani”, naurahtaa VALO B:n opettaja Reeta. “Toistuvat käskyt, kuten ‘mennään syömään’ tai ‘välitunnille’ painuvat helpoiten mieleen.” Luokissa toimii venäjänkielisiä tulkkeja, joista yksi osaa myös ukrainaa. Heidän avullaan oppilaat ymmärtävät opetusta paremmin. Ohjaajat ovat myös järjestämässä oppilaille toiminnallisia tunteja joka keskiviikkoiltapäivä.
Tulevan vuoden näkymät
KIEKU-henkilöstö odottaa ja suunnittelee innolla tulevan vuoden toimintaa. Mahdollisuuksien matkalaukkujen Instagram-tililtä voi seurata toimintaa ja oppia tulevista tapahtumista, ja YouTube-kanavaltakin löytyy erilaisia opetus- ja tapahtumavideoita. Rohkaisemme perheitä ja oppilaita tulemaan ahkerasti mukaan Perhekouluun, kerhoihin ja naistentoimintaan, sillä siellä rakennetaan ihmissuhteita ja opitaan uudesta maasta tärkeitä asioita. Toivomme, että mahdollisimman moni saisi verkostoitua ja saada tilaisuuden tarttua niihin mahdollisuuksiin, joita Joensuu ja Suomi tarjoavat.
Tutustu VALO-opetukseen: https://www.youtube.com/watch?v=UhRCxuumwro
Tutustu Perhekouluun: https://www.youtube.com/watch?v=9T93mF-sSo8
Kommentit
Lähetä kommentti