Opetusmateriaalit: valmistava opetus

 Opiskelijatapahtumissa ilman alkoholia 

 

Ensimmäisinä fuksiviikkoina menin tapahtumiin vähän sillä ajatuksella, että kai sinne on pakko mennä, jos aikoo saada kavereita. Olin juuri aloittanut lääkiksessä, en tuntenut juuri ketään ja suomalainen opiskelijakulttuuri vaikutti ulospäin aika alkoholipainotteiselta. Mietin etukäteen, tulisiko tutustumisilloista kiusallisia, jos en joisi alkoholia. Jäisinkö vain seisomaan sivuun muiden pitäessä hauskaa? 

Tapahtumissa alkoholia kyllä näkyi, sitä on turha kierrellä. Samalla alkoholittomuudesta oli tehty yllättävän tavallista ja sujuvaa. Alkoholittomia vaihtoehtoja löytyi, eikä kukaan tuntunut pitävän asiaa kovin ihmeellisenä. Olin valmistautunut selittelemään valintaani paljon enemmän. Tajusin kuitenkin, että ketään ei edes kiinnostanut, oliko minulla kädessä lonkero vai kokis. 

Noilta ensimmäisiltä viikoilta jäi mieleen ihmisiä, keskusteluja ja tilanteita, joille nauran edelleen. Olisi ollut harmillista jättää kaikki väliin vain siksi, että olin etukäteen päättänyt alkoholin olevan tapahtumien tärkein asia. Paikan päällä huomio meni nopeasti muualle: uusien nimien muistelemiseen, oman elämänhistorian kertomiseen jo viidennen kerran jollekin uudelle kurssikaverille ja oman tuutoriporukan perässä pysymiseen. 

Lisäksi kaikki opiskelijatapahtumat eivät ole bileitä, jossa alkoholi on näkyvästi esillä. Kaverini eri ainejärjestöstä oli järjestämässä kokonaan alkoholitonta tapahtumaa, johon osallistuin. Kyseessä oli klassinen minigolf. Olimme koko porukka hämmästyttävän huono lajissa, jonka pitäisi olla aivan helppo. Pallo kimpoili jatkuvasti pois pelikentältä ja omasta onnistumisesta innostuttiin aivan suhteettoman paljon. Ja parasta oli tietysti nauraa toisen epäonnistumiselle, vaikka kaveri olisi ihan ventovieras.  

Toinen mieleen jäänyt täysin alkoholiton tapahtuma oli vappuna kampuksella. Paistoimme opiskelijajärjestön kanssa munkkeja ja pelasimme lautapelejä. Vappuun liitetään helposti isot juhlat ja juominen, mutta omaan muistiini jäi munkkien paistaminen, jatkuva lautapelin sääntöjen kysyminen ja se, että joku suhtautui lautapeliin vähän liian vakavasti. Sellaisessa tekemisessä uusiin ihmisiin tutustuminen tuntui minusta ylivoimaisesti helpommalta kuin meluisassa tapahtumassa. 

Vuosien aikana olen huomannut, että tapahtumia on niin paljon, ettei kaikkiin ehtisi eikä varsinkaan jaksaisi osallistua. Osa tuntuu omalta ja osa ei. Tapahtumiin osallistumisesta ei tulisi siksi ottaa painetta. Rauhallinen koti-ilta on joskus paras asia mitä voi itselleen tehdä, etenkin jos oma sosiaalinen patteri tuntuu olevan ihan lopussa. Kavereita löytyy kyllä myös muista tapahtumista tai tapahtumien ulkopuolelta.  

Alkoholin käyttö tapahtumissa voi mietityttää erityisesti sellaista fuksia, jolle alkoholin käyttö on kulttuurin, uskonnon tai oman taustan vuoksi vieraampaa. Alkoholittomuus on yliopistomaailmassa nykyään yleisempää kuin kuvitellaan. Minuakin huoletti alussa, pitääkö minun muuttaa itseäni, jotta pääsen osaksi joukkoa. Huomasin kuitenkin, etten ollut ainoa ilman alkoholia osallistuva, eikä asiasta tarvinnut tehdä suurta numeroa. Tietysti yksittäiset ihmiset saattavat edelleen kysyä mielenkiinnosta, miksi et juo alkoholia. Itseä ei siinä tilanteessa tarvitse perustella pitkästi vaan siihen voi vastata lyhyesti, eikä kukaan jää miettimään asiaa sen enempää. 

Jos jokin tapahtuma kiinnostaa, sinne kannattaa mennä ainakin katsomaan millainen se oikeasti on. Pois voi aina lähteä, eikä jokaiseen ohjelmanumeroon tarvitse osallistua. Jos haluaa osallistua täysin alkoholittomiin tapahtumiin, niitäkin järjestetään usein. Minä olen ainakin tyytyväinen siihen, etten jäänyt ensimmäisinä viikkoina kotiin pelkän ennakkopelon takia. Tsemppiä kaikille uusille fukseille! 

 

Aayush Khadka 

At Student Events Without Alcohol 

 

During my first few weeks as a freshman, I went to events with the mindset that I pretty much had to go if I wanted to make friends. I had just started medical school, barely knew anyone, and from the outside, Finnish student culture seemed quite focused on alcohol. I wondered beforehand whether social gatherings would feel awkward if I didn’t drink. Would I just end up standing on the sidelines while everyone else had fun? 

Alcohol was present at the events – there's no point pretending otherwise. At the same time, choosing not to drink was made surprisingly normal and smooth. Non-alcoholic options were available, and no one seemed to think much of it. I had prepared myself to explain my choice far more than turned out to be necessary. I realized that no one cared whether I was holding a long drink or a Coke. 

Looking back on those first few weeks, I remember people, conversations, and situations that still make me laugh today. It would have been a shame to miss out on all of it just because I had decided in advance that alcohol was the most important part of these events. Once I got there, my focus quickly shifted elsewhere: remembering new names, telling my life story for the fifth time to another new classmate, and keeping up with my tutor group. 

Besides, not all student events are parties where alcohol is front and centre. A friend from a different student organization was helping organize a completely alcohol-free event, which I attended. It was a classic game of minigolf. The whole group of us was surprisingly terrible at a sport that is supposed to be completely straightforward. The ball kept bouncing off the course, and we got disproportionately excited over our rare successes.  And the best part, of course, was laughing at someone else's missteps, even if they were a total stranger. 

Another memorable, entirely alcohol-free event took place on campus during May Day (Vappu). We fried donuts with the student association and played board games. Vappu is easily associated with big parties and drinking, but what stuck in my mind was frying donuts, constantly asking about the board game rules, and the one person who took the game just a little too seriously. Getting to know new people through an activity like that felt far easier to me than doing so at a noisy event. 

Over the years, I've noticed that there are so many events that you wouldn't have the time – or, more importantly, the energy – to attend them all. Some feel right for you, while others don't. You shouldn't feel pressured to go to everything. A quiet evening at home is sometimes the best thing you can do for yourself, especially if your social battery feels completely drained. You will find friends at other events or outside of them as well. 

The presence of alcohol at events might be a concern particularly for a freshman to whom drinking is less familiar due to culture, religion, or personal background. However, going alcohol-free in the university world is more common nowadays than people imagine. I was worried at first about whether I would have to change who I was to fit in. But I realized I wasn't the only one participating without drinking, and there was no need to make a big deal out of it. Of course, individual people might still ask out of curiosity why you aren't drinking. You don't need to give a lengthy justification. A brief answer is enough, and no one will dwell on it any further. 

If an event piques your interest, it’s worth going just to see what it's like. You can always leave, and you don't have to participate in every part of the program. If you want to attend completely alcohol-free events, those are often organized too. I, for one, am glad I didn't stay home during those first few weeks just out of fear. Best of luck to all the new freshmen! 

 

Aayush Khadka